Origin of Tschudes , written in finnish

This text tells that word tschud comes originally from russian word tshuzoi which means in englishGUEST.
Slavic sloven tribe (later Novgorod dynasty) use this name when they met for the first time ancient finnish-uralic people who lived near Baltic sea and Lake Ladoga. Later this finnish origin tribe was calledVepsä.


Miikul Pahomov
Lyydin synty

"He kuuluvat tshuudin heimoon..."




Kaikkialla maailmassa Karjala tunnetaan Petroskoista ja Kontupohjasta, Venäjän ensimmäisestä Martsialnyje Vody -kylpylästä, Kivatshun vesiputouksesta, Tiudian marmorista ja Äänisen helmestä Kižistä, mutta harvat tietävät, että kaikki nämä mahtavat ja ihanat kohteet sijaitsevat pienen itämerensuomalaisen heimon -- lyydiläisten --historiallisilla mailla. Vieläkin harvemmat ovat kiinnostuneet lyydiläisten arvoituksellisesta alkuperästä. Säilyneet kirjalliset lähteet kertovat niukasti ja epäselvästi heimon alkulähteistä, siksi selvittääksemme historian salaisuuksia käännymme muinaisen mutta elävän Sanan puoleen, joka on jokaisen kansan suurin aarrearkku. Sitä sanaa kalevalainen shamaani Väinämöinen etsi Tuonelasta ja Vipusen mahasta. Sana on purje, mutta historiantutkimus sekä arkeologia on peräsin, joka ohjaa venettämme, tshuudiksi ushkoita, syntyjen syvien alkulähteille.


Itämerensuomalaista kantakieltä puhuneen muinaissuomalaisen väestön asuinalueet ulottuivat ensimmäisellä vuosituhannella eKr. Itämeren rannoilta kauas Peipsijärven itäpuolelle. Pohjoisessa muinaissuomalaisten naapureina olivat alkusaamelaiset, idässä Volganvarren muinaisheimot, etelässä liettualaisten ja latvialaisten esi-isät. Slovenien, tulevien novgorodilaisten, heimo laskeutui Lovat-jokea joskus 500--700-luvulla jKr. ja päätyi Ilmajärven ja Mustajoen rannoille. Siellä slovenit tapasivat ensimmäisiä suomalaisia, joita rupesivat nimittämään tshuudeiksi -- sanasta tshužoi, vieras. Myöhemmin sanan omaksuivat myös lappalaiset, jotka käyttivät sitä eteläisten naapureittensa nimityksenä.

Tshuudit vaelsivat Olhavanjokea pohjoiseen, josta muistuttaa joen keskijuoksussa sijaitsevan Tshudovon kaupungin nimi. Tämä väestö asettui Laatokan kaakkoisrannikolle, missä 800-luvulla muotoutui alkuvepsäläinen heimo. Sen jälkeläisiä ovat nykyiset vepsäläiset, lyydiläiset sekä aunuksen- eli livvinkarjalaiset. Muinaisen heimon ydinalue sijaitsi Olhovanjoen ja Syvärin yhtymäkohdassa, mistä käsin alkuvepsäläiset asuttivat Laatokan itä- ja koillisrantoja aina vanhan rajan tuntumaan, Rajakontuun, saakka. Sen takana levittäytyivät muinaisen Korelan eli Karjalan maat.

Tshuudien nautinta-alueet olivat paljon laajemmat ja käsittivät mittaamattomia korpimaita Laatokalta Vienanmerelle saakka ja Pinega-joelta (kantasuomeksi Peenijoki) Valkeajärvelle (vepsäksi Vougedar'). Syväriä pitkin tshuudit pääsivät Ääniselle, mistä vesitiet kulkivat Vienanmerelle ja kronikoista tunnettuun Taipaleentakaiseen Tshuudiin, jota viikinkit nimittivät Bjarmalandiksi. Nimi juontuu kantasuomen sanasta Perämaa samoin kuin venäläinen Perem', myöhemmin Perm'. Toinen tshuudien siirtokunta omakieliseltä nimeltään Vepsä muodostui Valkeajärven seudulle, mistä alkoivat kauppatiet Volgan bulgarien valtakuntaan. Usein kronikoissa Vepsä mainitaankin Volganvarren muinaisheimojen joukossa, merjalaisten ja muromalaisten rinnalla: "Ensimmäisinä asukkaina olivat Novgorodissa slovenit, Polotskissa krivitshit, Rostovissa merja, Valkeajärvellä vepsä, Muromissa muromat" (862).

Olhovanjoen suussa tshuudien heimopesän läheisyydessä syntyi viikinkien ensimmäinen asutus nykyisen Venäjän alueella. Se sijaitsi slovenien perustaman kauppatien varrella, jota sanottiin tieksi Varjageista Kreikkaan. Viikinkien kaupungin nimi oli Aldeigjuborg eli venäjäksi Ladoga. Kronikan mukaan Ladogasta tuli 862 varjagiruhtinas Rurikin ensimmäinen pääkaupunki. Rurikin kuoleman jälkeen (879) uuden valtakunnan keskus siirtyi Novgorodiin eli Uuteenkaupunkiin, ja vuonna 882 Kiovaan. Siihen saakka tshuudit mainittiin kaikissa kronikoissa heti varjagien eli rusien perässä: "Päättivät Rusit ja Tshuudit ja slovenit ja krivitshit ja Kaikki..." (862).